Viime viikkoina ei ole syntynyt oikein mitään valmista millään rintamalla, ei kortteja, ei käsitöitä ja kalligrafiankin puolella kaikki on jäänyt vain harjoituskappaleiksi. Ja silloin kun ideat on hukassa pitää siivota! Työhuoneeni kyllä sitä suorastaan jo huutaa. Pöydällä ei ole oikeastaan yhtään paljasta kohtaa ja tavarat ovat jollakin konstilla tulleet ulos kaapeista kuin itsestään ja sijoittuneet ihan sikin sokin. Siinä järjestysvimmassa siivosin vielä kalligrafiapakkinikin. Tässä osa sen sisällöstä ja vähän muutakin aiheeseen liittyvää:

Kangaslokerikossa varret ja terät säilyvät hyvin ja niitä on käärössä helppo kuljettaa. Vasemmalla on pieniä siveltimiä, joita tarvitsen musteen nostamisessa terään. Seuraavissa 11 varressa on eri levyisiä tasateriä; levein noin 1/2 senttiä ja kapein vajaa milli. Sitten on kaksi hiusterää ja kolme eri levyistä automaattiterää. Ja vielä muutama varavarsi.

Tässä muutamia muita teriä. Harvemmin niitä tulee käytettyä, mutta kaikkia olen kokeillut.

Varsien ja terien lisäksi tarvitaan musteita, guasseja, vesivärejä ym. millä kirjoitetaan. Kirjoittaa voi vaikka kahvilla, mutta sitä en ole vielä kokeillut. Takana on hieno lahjaksi saamani puulaatikko, jossa on viisi eriväristä Sennelierin mustepulloa ja ruokokynä. Ruokokynää en ole vielä malttanut käyttää, mutta musteita käytän aina erikoistapauksissa. Sennelierin musteesta jää hieno, vähän kiiltävä kirjoitusjälki. Laatikon edessä on sinistä mustetta pullossa ja pähkinäpuumustetta. Pähkinäpuumuste on oma suosikkini, sitä voi käyttää aina ja kaikkeen. Se juoksee terästä hyvin ja on kauniin ruskeaa. Näiden edessä on japanilainen tankomuste ja hierrinkivin. Hierrinkiveen tiputetaan vähän vettä ja tankoa hangataan kiveen niin kauan kunnes saadaan halun paksuista mustetta. Rasiassa on värillisiä tankomusteita, mutta niissä ei ole niin paljon väripigmenttejä kuin mustassa ja tummanpunaisessa. Eli laadultaan ne ovat selvästi huonompia, mutta ihan käyttökelpoisia kuitenkin. Rasian päällä on balsatikkuja. Niillä voi levittää väriä paperille pinnoiksi, ja voi niilläkin kirjoittaa isoja kirjaimia tehosteeksi. Sitten on vielä guassi- eli peitevärituubeja. Guassia pitää laimentaa vedellä, jotta sillä voisi kirjoittaa ja siihen tarkoitukseen filmipurkit on erittäin hyviä. Väriä ei silti kannata valmistaa koko purkillista, sillä se ajan mittaan kuivuu ja paakkuuntuu. Vesiväreillä voi myös kirjoittaa; siveltimellä nostetaan suoraan napista väriä terälle. Pitää vaan muistaa, että siinä on tarpeeksi vettä, jotta terä luistaa hyvin.

Tämän paperin löysin viikonloppuna eräiltä maalaismarkkinoilta. Se on tehty raparperista ja osmankäämin kukinnosta. Se on vähän karkeaa, mutta uskoisin, että siihen pystyy myös kirjoittamaan. Pitää vaan tarkkaan suunnitella ja tehdä pari mallia ensin. Jos tulee virheitä, niitä ei kyllä voi sitten enää korjata, vaan tehty mikä tehty. Markkinoilla oli myös nokkosesta tehtyä vihreää paperia, mutta se oli niin karkeaa ja repaleista, ettei siihen olisi voinut millään kirjoittaa. Nyt täytää vaan löytää sopiva teksti tähän uuteen, kauniiseen pohjaan.