Aloinpa sitten minäkin värkkäilemään 3D-kortteja. Vaikka ne eivät kuulu suurimpiin suosikkeihini, toisaalta niitä on ihan kiva tehdä. Leikkaaminen käy terapiasta, siinä on vaan pakko olla tarkka ja huolellinen. Kokoamisvaiheessa tarrapalat ovat kiinni kynsissä ja kun yhdestä irrottaa, heti tarttuu toiseen ja jossain vaiheessa myös sinne minne pitääkin. Ehkä minulla on vain puutteita tekniikassa. Jonkin verran käytin näissä myös ääriviivatarroja ja hileliimaa, mutta halusin korteista kuitenkin melko yksinkertaisia.